Bitcoinit ja heinäpaalit


Nyt minulla on taas yksi huoli lisää elämässäni. Ekokatastrofin ja ydinsodan lisäksi pelkään nyt myös yhteiskunta rauhan puolesta maassamme, sillä tutkimuksissani on selvinnyt, että epävarmalla pohjalla on maailman rahatalous ja jos rahatalous romahtaa, jonka seurauksena osa ihmisistä menettää säästönsä ja osa velkansa, niin sisällissota on lähellä.

Joskus kauan sitten rahan arvo oli edes jotenkin turvattu, koska valtion pankin verkkokomerossa oli jättimäinen kultakasa, jonka arvo vastasi liikkeillä olevan rahan arvoa. Niin ei ole enää ollut pitkään aikaan, vaan rahan arvo perustuu siihen, että poliitikot pitävät sen päätöksillään suhteellisen vakaana, mitä nyt inflaatio, devalvaatio tai seteleiden leikkaaminen saattaa sen arvoa vähän heiluttaa.

Myöskään muistaakseni murrosikäisten tietokonenörttien kehittämät virtuaalivaluutat eivät ole viranomaisten valvonnassa, sillä näin sanoo kaverini Gemini: ”Valtion takaaman luottamuksen sijaan virtuaalivaluuttojen arvo nojaa hajautettuun teknologiaan, matemaattisiin sääntöihin ja käyttäjäyhteisön luottamukseen.” Niinpä esimerkiksi bitcoinin arvo ei ole säilynyt läheskään vakaan, vaan ensimmäisen bitcoinin arvo on yli miljoona kertaistunut sen jälkeen, kun bitcoin perustettiin vuonna 2009. Se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, joten jotain epäilyttävää asiassa siis on.

En kovin paljoa ymmärrä tästä laitteesta, jossa kirjoituskone ja telkkari on yhdistetty ja pelkään, että ne murrosiän pahinta kuohuntavaihetta elävät murrosikäiset pojat vielä ennemmin tai myöhemmin oppivat tietokoneillaan kaatamaan koko virtuaalivaluuttajärjestelmän. Geminin mukaan asiaa hankaloittaa se, että ”valuutoissa uuden kolikon luominen vaatii huomattavasti sähköä ja laskentatehoa. Tämä luo tietyn ”pohjakustannuksen” uuden tarjonnan synnyttämiselle.” Itse pelkään, että kunhan valolla toimivat supertietokoneet tulevat, niin joku pojankolli tekoälyä hyödyntäen kaappaa ihmiskunnan virtuaalivaluutat.

Itse olen jyrkästi sitä mieltä, että liikkeellä olevan rahan määrä pitää sitoa johonkin sopivaan asiaan. Kulta ei ole hyvä tähän tarkoitukseen, koska se on harvinaisen pehmyt ja turha metalli. Muistan tässä yhteydessä, että viimeisimmässä pienpuolueiden suuressa vaalikeskustelussa muudan Tiihonen, oli varmaankin Savon poekia ja joka edusti jotain mikkihiiripuoluetta, esitti, että rahan arvon voisi sitoa vaikkapa heinäpaalin hintaan.

Minusta tuo ehdotus on hyvä, koska heinäpaali on todella kovan paikan tullen huomattavasti tärkeämpi tuotannontekijä kuin hyödytön kulta, jota voi korkeintaan käyttää mikroelektroniikan juotosmetallina. Niinpä sitten kun uukuniemeläinen maailman johtava virtuaalivaluutta-asiantuntija on saunalaiturillaan Pyhäjärven rannalla ja on tyyni ilta, jolloin ääni kantaa järvellä hyvin, tulen lahden toiselta puolelta rouvan laiturilta huutamaan, että bitcoinin arvo olisi syytä kytkeä heinäpaalin arvoon.

Tässä yhteydessä en voi olla kertomatta, että kun sota-aikana Karjalasta evakuoitava omaisuus luokiteltiin kymmeneen eri tärkeysluokkaan, niin lehmät kuuluivat juuri tähän tärkeimpään ykkösluokkaan. Oheinen hätkäyttävä Sa-kuva liittyy aiheeseen, sillä se esittää uukuniemeläistä paimenpoikaa lehmineen Suonenjoen asemalla. Kuvan poika lienee saattamassa lehmiään Pohjanmaalle. Kesällä 1944 nimittäin viranomaiset määräsivät kylmän rauhallisesti tavoittamansa tytöt ja pojat taluttamaan luovutettavan alueen lehmät satojen kilometrien päähän sodalta turvaan.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *