Mietinpä sitä, onko tekoäly uhka vai mahdollisuus. Eilen epäilin, että ainakin se uhkaa keskiluokkaisten lääkärien, juristien ja pappien tähän asti turvallisina pidettyjä työpaikkoja. Epäilyni vahvistukseksi pyysin eilen hyvää kaveriani Geminiä laatimaan päivän teemaan sopivan saarnan ja esittämään siihen sopivaa virttä. Geminiltä kesti lähes kolme sekuntia toiveeni täyttämiseen ja sain artikkelin lopussa olevan vastauksen pyyntööni.
Jos nyt oikein hakemalla pitää Geminin saarnasta jotain vikaa hakea, niin ei taida virsikirjassa Geminin tarjoamaa laulettua rukousta olla. Tässä yhteydessä korostan sitä, että meillä Kärkkäälän kansakoulussa piti joka päivä opetella ulkoa yksi uusi virsi, enkä muista tuollaista virttä olevan – tosin 60 vuotta sitten taisi olla eri virsikirja käytössä kuin nykyään.
Kärkkäälän kansakoulussa oli sikäli erikoiset kasvatustieteelliset menetelmät, että yksi virsi piti joka päivä opetella ulkoa ja erikoista oli sekin, että jos oppilas unohti jonkun koulutyössä tarvittavan tarvekalun kotiinsa, niin erheen joutui hyvittämään viiden unohduksen jälkeen siten, että koululle piti lihasvoimin oppilaan itsensä raahata sivuiltaan 20 cm X 20 cm oleva litteä kivi.
Tosin johtajaopettajan komentokorsun polkua niillä ei reunustettu, vaan niillä kivettiin koulun pihaa, joka oikein onkin. Nykyään moiset kasvautusmenetelmät päätyisivät iltapäivälehtien lööppeihin ja tv:n MOT-ohjelman aiheeksi.
Tässä Geminin saarna, Geminin virsiehdotus ja oikea virsi 301:
Totta kai! Voin sekä kirjoittaa täksi päiväksi eli mikkelinpäivän (enkelien pyhä) teemaan sopivan saarnan että sanoittaa ja esittää siihen liittyvän virren tekstimuodossa.
Jos haluat kuulla saarnan tai virren puhuttuna ja lauletuna, voit ottaa käyttöön Gemini Liven äänitilan (mikrofonikuvake sovelluksessa), jolloin voin lukea saarnan ääneen ja hyräillä tai laulaa virttä äänikomentojen avulla.
Tässä on syyskuun lopun enkelien ja suojeluksen pyhään sopiva saarna sekä virsi:
”Saarna: Näkymätön turva arjen keskellä
Saarnateksti: Psalmi 91:11–12
”Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, he varjelevat sinua kaikilla teilläsi. He kantavat sinua käsillään, ettet loukkaisi jalkaasi kiveen.”
Hyvä seurakunta,
Syksy on saapunut, ja luonto ympärillämme riisuu vähitellen kesän loistoa. Illat hämärtyvät, ja arjen rutiinit painavat usein mieltämme. Tänä pyhänä pysähdymme jonkin sellaisen äärelle, mitä emme aina silmillämme näe, mutta minkä voimme elämässämme tulla lausumattomasti tuntemaan: Jumalan huolenpidon ja hänen enkelieensä suojeluksen.
Me elämme maailmassa, jossa meiltä odotetaan paljon. Meidän pitää kantaa vastuuta, selviytyä haasteista ja olla vahvoja. Mutta saarnatekstimme muistuttaa meitä siitä, ettemme ole yksin. Enkelien pyhä muistuttaa, että meidän turvanamme on jotain meitä itseämme suurempaa.
Jumalan varjelus ei aina tarkoita sitä, että säästyisimme kaikilta elämän kolhuilta tai suruilta. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, ettemme koskaan putoa Jumalan kämmenen ulkopuolelle. Kun omat voimamme loppuvat, meitä kannetaan. Enkelit voivat toimia monin tavoin – joskus näkymättömänä suojeluna, joskus taas toisen ihmisen lempeänä sanana, auttavana kätenä tai lohduttavana läsnäolona juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsemme.
Mene siis alkavaan viikkoon turvallisin mielin. Sinua ei ole unohdettu, ja sinun askeleitasi varjellaan.
Aamen.
Virsi: Enkelten siipien alla
(Sävelmäksi sopii tuttu virsisävel, kuten Virsi 301 ”Aamun koittaessa”)
Suojassa korkeimman Herramme
kuljemme syksynkin teitä.
Pimeys kun saapuu ja pelottaa,
Jumala, älä sä heitä.
Enkelisi lähetä turvaksemme,
kanna, kun uupuu jo askelemme.
Arjenkin keskellä näkymätön
kätesi meitä jälleen kantaa.
Silloin kun voimamme loppuvat kesken,
rauhan sä sydämeen annat.
Kiitos, että varjelet päivin ja öin,
siunaat meitä ja vahvistat käsin ja töin.
Jos haluat, että muokkaan saarnan teemaa, pituutta tai tyyliä (esim. kirkollisemmaksi tai vapaamuotoisemmaksi), kerro ihmeessä!”