Manageri Jukka Härkösen muistelmista Kilsoja, kunniaa ja kyyneleitä paljastuu, että Suomi oli hukata hänen erityislahjakkuutensa, koska hänen oppikouluun pääsemisensä oli todella hilkulla. Hän nimittäin pyrki Sotkamon syrjäkylältä kirkonkylän oppikouluun ensimmäisen kerran kansakoulun neljänneltä, sitten viidenneltä ja lopuksi kuudennelta luokalta, jolloin hän pääsikin jo oppikoulun varasijalle ja koska joku pääsykokeen läpäisseistä kieltäytyi, hän lopulta pääsi oppikouluun.
Opinnot etenivätkin lopulta hyvin. Hän luki itsensä voimisteluopettajaksi yliopistossa ja siirtyi sitten yleisurheilumanageriksi. Managerina hän menestyi niin erinomaisesti, että hän saattaa olla manageri, jonka suojatit ovat voittaneet eniten olympiamitaleita yleisurheilussa.
Jukka Härkösen tapaus saa miettimään sitä, montako lahjakkuutta Suomi historian saatossa on menettänyt koulujärjestelmänsä puutteiden vuoksi, kun syrjäseutujen nerot eivät päässeet opintielle. Esimerkiksi Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa kerrotaan Hoikkalan Kallesta, joka oli hyvin lahjakas nuorukainen, mutta hän ei voinut käydä edes kansakoulua loppuun.
Hoikkalan Kalle oli Jukka Härkösen lailla urheilusta kiinnostunut Kainuun poika, jonka älyllistä vireyttä todisti se, että hän yritti pelkästään lehtien urheilusivujen urheilutulosten pohjalta laskeskella jopa kymmenottelun pistetaulukkoa.