Kategoria: Uncategorized

  • Evakkokieltäytyjät

    Antti Järven Tieto-Finlandian voittaneessa kirjassa Minne katosi Antti Järvi? epäillään, että suomalaisia jäi talvisodan jälkeen luovutetulle alueelle enemmän, kuin virallisen historian kirjoituksen tuntemat 60 kpl, koska Lahdenpohjassakin jäi parikymmentä ihmistä nousematta evakkorekeen. Toisaalta kovin suurta merkitystä ei liene sillä asialla, oliko jääneitä 60 vai ehkä jopa 160, koska evakoita oli kuitenkin noin 400.000. Evakuoinnista kieltäytyneitä…

  • Minne katosi Antti Järvi?

    Mielenkiintoinen kuin mikäkin, on tuo Tietokirja-Finlandian voittanut Antti Järven täyskaima isovaaristaan kertova kirja Minne katosi Antti Järvi. Antti Järvi oli yksi niistä noin 20 lahdenpohjalaisesta, jotka talvisodan jälkeen eivät lähteneet evakkoon, vaan jäivät luovutetulle alueelle. Järven kirjassa pohditaan syitä, miksi isovaari jäi Neuvostoliittoon. Ensiksi tietysti voi epäillä poliittisia syitä, mutta sellaisesta ei ole todisteita. Esimerkiksi…

  • Punikin joulu

     Koska ainakin keskiluokkaisilla ihmisillä alkaa olla jo kaikkea, niin nykyään on yhä entistäkin enenevämmässä määrin vaikeuksia löytää rakkaille lähimmäisilleen joululahjoja. Mutta minulla on hyvä lahjaidea edellä kerrotusta ongelmasta kärsiville. Nimittäin Kuopiossa ilmestyi vuosina 1919-1922 joululehti nimeltään Punikin joulu. Minusta on aika yllättävää, että heti sisällissodan jälkeenkin Suomessa oli niin paljon oikeusvaltion piirteitä, että savolaispunikit saivat…

  • Raja-aita

    Eilen Yle paljasti sivuillaan satelliittikuvien todistavan sen yllättävän asian, että Venäjän puolella koko maamme itärajan pituudelta kulkee piikkilanka-aita. Tarkkoja yksityiskohtia tuosta aidasta ei pystytty kertomaan. Mutta olenhan siellä ollut minäkin ja pystyn kertomaan sen miltä aita reilut kymmenen vuotta sitten näytti Uukuniemen korkeudella rajan takana. Kun neuvostovalta romahti, pelkäsi moni uukuniemeläinen kunnan perinteistä elämänmuotoa häiritsevien…

  • Mausoleumi Leninin

    Toisenkin selkäkeikkanaurun jouduin päästämään Simo Rantalaisen muistelmia lukiessani, vaikka tiedänkin, että Telluksen tilanne on katastrofaalinen ja vaikka senkin tiedän, ettei itseään edistyksellisenä ihmisenä pitävän henkilön tulisi Simo Rantalaisen, joka lievästikin sanottuna vaikuttaa arvokonservatiivilta, muistelmiin pitkällä kepilläkään koskea. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Rantalainen toimi rakennusalalla jonkinlaisena sekatyömiehenä, jollaista ammattia ei taida enää olla, vaikka se oli lapsuudessani…

  • Rääpykset

    Kielipäätäni ei voi suinkaan moittia; ei ainakaan liiaksi. Kuitenkin neljää kieltä olen luullut hallitsevani hyvin, eli suomee ja savvoo, hiljoo ja kovvoo. Nyt kuitenkin huomaan, etten hallitse suomenkaan murteita riittävästi. Nimittäin lainasin kirjastosta eilen sekä paksun kirjan nimeltään Kiinan poliittinen järjestelmä että Simo Rantalaisen muistelmat nimeltään Simo siellä jossain. Jostain syystä Simo kiinnosti minua Kiinaa…

  • Dosentti Markku Ruotsila

    Dosentti Markku Ruotsila, joka lienee yksi maamme harvoista USA:n Republikaanista puoluetta kannattavista, oli dosentti Arto Luukkasen vieraana kristillis-siveellisellä IRR-tv:ssä ja kertoi mielenkiintoisen tiedon Donald Trumpista. Trump on Ruotsilan mukaan kertonut, että presidenttiaikanaan hän ilmoitti Venäjän tyranni Putinille, että mikäli tämä hyökkää jonnekin, tulee Usa reagoimaan voimakkaasti asiaan. En nyt tarkkaa sanamuotoa muista, mutta Trumpin sanoma…

  • Ukrainan demilitarisaatio

    Entinen hyvä mökkinaapurini Vladimir Putinkin näyttää pikkuhiljaa rauhoittuvan. Pari päivää sitten hän puhui Venäjän kansalle ja kertoi, että Venäjä pyrkii nykyään ainoastaan Ukrainan denatsifikaatioon ja demilitarisaatioon, mutta ei puhunut enää mitään dehomolisaatiosta tai denarkomanisaatiosta, joilla seikoilla hän vajaat pari vuotta sitten myös perusteli maansa hyökkäystä Ukrainaan. Luulenpa, että Putinin puheessa esittämistä Ukrainan denatsifikaatio- ja demilitarisaatio-tavoitteista…

  • Stubb

    Kuten eilen taisin jo kertoa, aivotutkija Markku T. Hyypän mukaan ruotsinkielinen mies elää keskimäärin järkyttävät kuusi vuotta suomenkielistä lajitoveriaan vanhemmaksi. Hyypän selitys asiaan on ruotsinkielisten parempi yhteishenki; heillä on ns. sosiaalisia pääomia, ystäviä ja harrasteita. Sikäläiset miehet ovat itäsuomalaisesta näkökulmasta siis epämiehekkäitä ja lapsekkaita. Hyyppä esittää karmaisevan esimerkin: kukaan suomenkielinen mies ei voisi kuvitella osallistuvansa…

  • Wenzel Hagelstam

    inusta antiikkikauppias Wenzel Hagelstamin muistelmat on yksi hauskimmista lukemistani kirjoista. Minä, joka olen raskas- ja jopa synkkämielisyyteen taipuvainen savolaistosikko, vallan ihmettelen kauhiasti, miten hilpeän ja ongelmattoman elämän pystyy ruotsinkielinen mies tässä pahassa maailmassa viettämään.  Samaa muuten ihmetteli myös aivotutkija Markku T. Hyyppä, joka on äitinsä puolelta Suonenjoen Rieponlahden Kukkosia ja Könösiä, ja joka päätyi kirjassaan…