Täyttä selvyyttä ei ole siitä, miten paljon hitsari-maalari Veli Seppä ehti tekemään väärennettyä taidetta. Jouni Rannan mukaan Seppä oli ainakin äärimmäisen nopea taiteen tuottaja. Kun Ranta esimerkiksi tuli kerran ostamaan häneltä lähes aitoa Helene Schjerfbeckin maalausta, niin Seppä pyysi asiakasta istumaan ja juomaan kupposen kahvia, jonka nauttimisen aikana hän maalasi lähes aidon Schjerfbeckin työn. Veli…

Kuvataide on minua kiehtonut suuresti sen jälkeen, kun jäin kansakoulussa laiskanläksylle vaahteranlehden piirustamisesta. Niinpä luin suuren innoituksen vallassa taidekauppias Jouni Rannan muistelmat, jonka hän on kirjoittanut yhdessä Marko Erolan kanssa. Muistelmateoksen nimi on Vilpitön mieli – eli miten myin Suomen täyteen väärennettyä taidetta. Mutta vaikka entisen koripalloilijan ja uhkapelurin Rannan maamme täyteen myymä taide oli…

Kummitusmaiselta ja jopa slummimaiselta näyttää nykyään tuo entinen rakas kotitaloni Heinolassa, jossa vietin parhaat miehuusvuoteni ja josta muutin pois parikymmentä vuotta sitten. Tuo kuva palauttaa mieleeni, että nuoruudessani Suomessa ylpeiltiin sillä, ettei meillä ole slummeja, mutta kyllä minä sellaisen löysin Heinolasta joskus 1980-luvun lopulla. Wikipedia kertoo tästä Heinolan Hevossaaren slummista seuraavaa ja ilmeisesti tarinassa on…

Kaksi haavetta minulla oli, kun käväisin syksyllä pitkästä aikaa Heinolassa, jossa vietin parhaan miehuuteni. Tarkoitukseni oli viettää yö nunnaluostarissa ja sen lisäksi käydä entisen asuintaloni takapihalla syömässä erilaisia hyviä omenoita siellä kasvavasta ikivanhasta täysin hoitamattomasta monilajisesta puusta.  Fantasiani toteutui nunnaluostarin osalta, mutta omenapuuta en enää vesakkoviidakoksi muuttuneelta takapihalta löytänyt.  Sen sijaan löysin lahonneen pöllipinon, josta…

Omenapuut ovat alun perin kasvaneet Kazakstanin alueella ja niinpä siellä vielä nytkin on omenapuumetsiköitä, joissa suurimmat puut ovat 30-metrisiä. Olen pitkään haaveillut, että pääsisin tutustumaan noihin luonnonvaraisiin puihin. Luulen, että ne menestyisivät myös Suomessa, koska Kazakstan on vaativa paikka yrittää elää. Mutta luulen, että en tule Kazakstanin viisumia koskaan saamaan tämän kirjoituksen jälkeen. Nimittäin eilen…

Laskin juuri pillilupiaskin kanteen, että eilen esittelemäni Suomen suurimman puun maanpäällinen osa painaa noin 20 tonnia, koska se on aika höttöistä ainesta ja että se on varastoinut itseensä ilmakehästä 10 tonnia hiiltä. Ja senkin seikan on pillilupiaskini kansi paljastanut, että ilmakehässä on tällä hetkellä ylimääräistä hiiltä 10 tonnia maapallon jokaista ihmistä kohti. Siitä onkin helppo…

Saattaa olla, että Kalle Jalkanen herätti vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchen talviolympialaisissa muutenkin huomiota, kuin hiihtämällä upeasti viestin ankkuriosuudella. Nimittäin kerran jossain urheilutietokilpailussa kysyttiin, että kuka suomalaisurheilija teki ainoana olympiakisojen avajaismarssissa ns. natsitervehdyksen ja oikea vastaus oli, että Kalle Jalkanen, Iisveden Kiri. Pikkuisen epäilin tuota vastausta ja kysyin Kallen serkulta Aarne Jalkaselta, joka hänkin oli aikoinaan kova…

Koska lapset tai jopa naiset saattavat tämän lukea, niin käytän kuvan Timo J. Tuikan kirjasta nimeä Suuren harmituksen voima. Tunsin tämän kirjan, jossa kerrotaan niistä tapauksista, joissa suomalainen on menestynyt suuren harmituksen voimalla, avattuani suurta kotiseutuylpeyttä, koska heti ensimmäisenä kirjassa kerrotaan tarina Suonenjoen kunniakkaasta hiihtohistoriasta, joka onkin pitkä ja paksu kuin gorillan käsivarsi. Kuten kaikki,…

Merkittävän savolaisen yhteiskunnallisen vaikuttajan Ville Vainion, alk. Karjunen, vaiheita tutkiessani olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että vaikkapa Sirpa Kähkösen olisi tehtävä hänestä kirja ja että Väinölänniemelle olisi saatava Villen näköispatsas. Villestä tuli 1920-luvulla niin huomattava poliitikko, että porvarien keskuudessa pohdittiin, että hänelle myönnetään valtioneuvoksen arvonimi ja sosialidemokraatit olivat taas sen kannalla, että Kyösti Kallion johtamaa porvarihallitusta…

Sikäli erikoista, että vaikka savolainen vallankumousjohtaja Ville Vainio vangittiin talvella 1918, niin häntä ei lopulta asetettu syytteeseen mistään, vaan päästettiin vapaaksi elokuun puolivälissä. Vainio oli liiketoimissaan ystävystynyt nimekkäiden porvarien kanssa, jotka antoivat hänestä puoltavia lausuntoja valtiorikosoikeudelle. Sen sijaan 1920 luvulla hän joutui kiven sisään kahteenkin kertaan. Ensiksi hän sai puoli vuotta istuttavaa vuonna 1921 vappupuheestaan,…