Toissa päivänä kerroin höyrytraktori Annikin dramaattisesta tuhosta Syvänniemellä. Asian tutkimuksissa on tässä vaiheessa selvinnyt, ettei Annikin tuho tullut yllätyksenä. Lokomotiivin henkilökunta nimittäin herätti kylällä pahennusta viettämällä ns. hauskaa elämää. Lievästi ilmaistuna tämän porukan työmaajuopottelu ei ollut aivan lapsenkengissä. Masinistien ja kaikkien savolaisten kunniaksi on kuitenkin luettava, ettei Annikin onnettomassa tapauksessa ollut kysymys maamme ensimmäisestä rattijuoppoustapauksesta,…

Tuo eilen mainittu Syvänniemen kylä, joka oli 1870-luvulla maamme tieteellisteknisen kehityksen kärjessä, on ainakin linnuntietä yllättävän lähellä kotikylääni Kärkkäälää, koska mummoni Hilda, jonka korvat eivät valokuvista päätellen olleet suuret, vaan valtavat, oli ainakin hyvän tarinan mukaan kyennyt kuulemaan Syvänniemen kirkonkellon lyönnit. Voi olla, että kirkkaalla pakkassäällä niin on voinut tapahtuakin. Närhin Eelis, joka on Hildan…

Isonevan 50 megawatin aurinkovoimalan lisäksi on siihen lähistölle Lempyyn kylälle Kurkisuolle suunnitteilla vielä suurempi peräti 80 megawatin laitos. Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että noiden aurinkovoimalahankkeiden myötä Kakkisensalon erämaa-alue on palaamassa maamme tieteellisteknisen kehityksen kärkeen 140 vuoden hiljaiselon jälkeen. Nimittäin tämän entisen erämaa-alueen koilliskulmalle Karttulan Syvänniemelle eräs upporikas venäläinen aatelismies perusti lähiseudun rautapitosten vesistöjen järvimalmia hyödyntävän…

Pikkuisen mietteliäänä tuijottelen Pillilupi-askini kannen laskelmia, jotka käsittelevät maamme energiahuollon organisointia. Muistelen, että kylmien ja pimeiden talvipäivien varalta maamme sähköntuotantokapasiteetti on hirmuinen eli noin 20.000 megawattia, josta tietenkin keskimäärin on käytössä uskoakseni vähän yli puolet. Pillilupi-askini kansi yrittää minulle todistaa, että jos tulevan Isonevan aurinkovoimalan kaltaisilla laitoksilla korvattaisiin vaikkapa 1.000 megawatin ydinvoimala, tarvittaisiin siihen peräti…

Kunnioitinpa läsnäolollani pari viikkoa sitten Neova Groupin tiedotustilaisuutta, joka koski yhtiön aurinkovoimahanketta Suonenjoen kunnan alueelle Kakkisensalon Isonevalle. Alustavan hankesuunnitelman mukaan Isonevan hankealueen koko on noin 110 hehtaaria, josta Neovan tytäryhtiö Vapo Terra omistaa noin 65 hehtaaria. Hankealue on käytöstä poistunutta turvetuotantoaluetta. Aurinkovoimalan verkkoon liitettävä teho on arviolta noin 50-60 MW. Isonevan aurinkovoimalan sähköntuotannon on arvioitu…

Suomen ensimmäinen matkakirjailija Ernst Lampen, joka oli nimestään huolimatta savolainen, kertoi jossain teoksessaan, että hänen vaarinsa oli tavannut muistaakseni Hollolassa vanhuksen, joka oli ollut kiinnostunut siitä, että vieläkö siellä Nilakassa, joka on nykyään savolainen järvi, on keltamahaisia lahnoja. Tuosta Lampen päätteli, että hämäläiset kesän ajaksi eukkojaan karkuun Savoon soutaneet erämiehet kävivät kalalla Savon saloilla vielä…

Nykyisen Sisä-Savon seutu oli muinoin hämäläisten ylimuistoista eränkäyntialuetta ja niinpä esimerkiksi monet seudun paikannimistä ovat hämäläisten antamia ja siksi hämeenmurteisia, kuten esimerkiksi Pirttiselkä. Tosin joukossa on myös monia lappalaisten nimeämiä paikkoja. Esimerkiksi Iisvesi on tietääkseni lapin kieltä ja tarkoittaa pimeää paikkaa ja sellainenhan se Iisvesi monien mielestä onkin. Luulen, että Sisä-Savoon soutaneet hämäläiset erämiehet olivat…

Internet paljastaa säälimättä, että niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, ensimmäinen rekisteröity esi-isäni oli ihan perihämäläinen. Hän oli noin vuonna 1385 Sääksämäen Ritvalan kylässä syntynyt Olaus, eli Olavi, Liinaharja. Liinaharja-nimisiä ihmisiä näyttää Suomessa olevan edelleenkin noin 20 kpl ja ilmeisesti myös muutama hevonen on saanut saman nimen. Se, että Liinaharjan Olavin jälkeläiset kulkeutuivat Sisä-Savoon todistaa sen…

Sukututkimus on nykyään helppoa, kun internetin hakuohjelmaan voi naputella jonkun esi-isänsä nimen ja sanan ”geni” ja niinpä itsekin pääsin muinaisissa esi-isissäni vuoteen 1385 asti. Huomasinpa matkan varrella, että muutama sukupolvi sitten yksi 32 silloisesta esivaareistani oli aiemmin kehumiani Suonenjoen lahjakkaita Jalkasia. Tosin hän käytti myös sukunimeä Hänninen, joka vahvistaa kuulemaani kertomusta, jonka mukaan Jalkaset ovat…

Hämmästyttävän lahjakasta on Suonenjoen Kärkkäälässä vaikuttava Jalkasten suku. ITE-taiteilija Aulis Jalkasen kotimuseo, josta olen viime päivinä kirjoittanut, tulee olemaan vielä merkittävä paikka maamme kulttuurielämässä, mutta unohtaa ei sovi Aulis Jalkasen naapuria ja hänen kaukaista sukulaistaan eläkkeellä olevaa pappia Esko Jalkasta, joka kypsässä 93 vuoden iässä piti viime keväänä taidenäyttelyn kotonaan. Näyttelyssä oli esillä sekä hänen…