Olen mielestäni realisti ja niinpä olen sitä mieltä, että monet asiantuntijat, jotka suhtautuvat ihmiskunnan selviämisen mahdollisuuksiin pessimistisesti, ovat väärässä, koska kun historian kulkua katsoo, niin yleensä pessimistit ovat suhtautuneet tulevaisuuteen liian optimistisesti. Itse esimerkiksi olen odottanut kauhulla tulevia Usa:n presidentinvaaleja, koska toinen pääehdokas alkaa olla vanhuudenhöperö ja toinen on ollut höperö pienestä pitäen ja on…

Leo Jokelan elämänkertakirjassa ei kerrota, että hän olisi ollut Suonenjoen Rosseja, mutta siitä huolimatta hän oli aikoinaan mielestäni maamme paras näyttelijä. Jos hän olisi saanut elää ohjaaja Aki Kaurismäen aikana, olisi hänestä tullut maailman luokan tähti. Valitettavasti Jokela kuoli jo 48-vuotiaana, joka sattuu olemaan alkoholistien keskimääräinen elinikä. Wikipedia kertoo hänen elämänsä loppuvaiheista seuraavaa: ”Yksityisihmisenä Jokela…

Yhdessä Kiveen hakatut -kirjasarjan osassa paljastetaan, että maamme parhaimpiin näyttelijöihin kuulunut Leo Jokela olisi ollut suksivoidetehtailija Esa Rossin lehtolapsi, eli savolaisittain Rasva-Rossin huorpoeka. Tieto oli sen verran uusi ja yllättävä, että kuulustelin asian johdosta erästä Rossin suvun edustajaa, joka kiisti tiedon jyrkästi. Hänen mukaansa korkeintaan Esan velipoika olisi saattanut tulla kyseeseen, koska hän harrasti näyttelemistä…

Eilen mainitsemani hanuristi Onni Laihanen sävelsi mesenaattinsa Esa ”Rasva” Rossin kunniaksi Esan saunapolkan, jonka hän äänitti yhdessä Toivo Mannisen kanssa. Luulen, että saunapolkka on sävelletty myös Ranta koivun alla -kappaleen tapaan Esan huvilalla Iisvedellä. Onni Laihanen oli Irwin Goodmanin, eli Antti Hammarbergin, äidin sukua, joten epäilen Irwininkin musikaalisuuden periytyvän Laihasten puolelta. Laihanen kuoli jo 39-vuotiaana…

Esa Rossista on yksi luku Kiveen hakatut -kirjasarjassa ja myös Yle-Areenan yksi Kiveen hakatut -ohjelma on omistettu hänelle. Tosin yksi erehdys sarjan tekijöille Antero Teroselle ja Jouko Vuolteelle on sattunut, sillä he ovat sitä mieltä, että Rossin perhe asui Iisvedellä Salmisen asemalla. Jokainen, joka yleensä jotain tietää, tietää, että Salminen on Suonenjoen syrjäkylä parikymmentä kilometriä…

Suonenjokelaisen parturiliikkeen seinällä oli kuvan Kiva-suksivoiteen mainos vuodelta 1944. Kiva-voiteen kehittäjä Esa Rossi oli lahjakas urheilija, valmentaja, keksijä ja liikemies. Sotien alla hän oli maailman johtava suksivoiteiden valmistaja, parhaimmillaan hänen tehtaansa tuotti puoli miljoonaa purkkia vuodessa maailman parasta Kiva-merkkistä voidetta.  Rossi ymmärsi myös markkinoinnin tärkeyden ja niinpä hän kokosi Iisvedellä treenanneeseen ammattilaistalliinsa maamme parhaat hiihtäjät.…

Vaikka iisveteläinen opettaja Kalle Laitinen harjoittikin eilen kertomassani tarinassa kovin käsin rauhankasvatusta, niin mikään pasifisti hän ei ollut, sillä hän oli ns. vapaussoturi ja suojeluskuntaupseeri. Sanotaan, ettei musiikki tunne rajoja ja sitä vahvistaa se, että suojeluskuntaupseeri-opettaja Kalle Laitinen, joka oli kova musiikkimies, antoi epäröimättä Junkkarisen pojille laulusta täyden kympin, vaikka poikien vaari oli ollut kylän…

Männä viikolla kokoonnuttiin Iisveden Kirin talolle kokoamaan tarinoita tämän taajaväkisen yhdyskunnan historiasta ja kuulinpa vahalta paikkakunnan asukkaalta seuraavankin jutun, joka todistaa, että rauhankasvatusta harrastettiin maamme kansakouluissa jo vuosikymmeniä sitten. Nimittäin Vaajasalmen koulun käsityötunnilla tapasi opettaja Kalle Laitinen, jonka pojasta Kaista tuli sittemmin maamme johtava kirjallisuuden tutkija, erään viikarin veistämässä esinettä, joka ei kuulunut kansakoululaitoksen opetusohjelmaan,…

Vaikka Ruotsin tappio riemastuttikin minua ja monia muitakin suomalaisia, niin hermoni eivät kestäneet seurata eilistä jääkiekkopeliä loppuun, vaan rauhoittelin hermovähiäni ja lohdutin mieltäni katsomalla dokumentin Sudanin sisällissodasta, jonka jälkeen ymmärsin, että jääkiekko ei ole kovin tärkeä asia tässä ihmisen elämässä. Kullan kaivuusta kiinnostuneena seurasin mielenkiinnolla sudanilaisten tapaa etsiä kultaa. He nimittäin käyttävät apunaan miinaharavaa ja…

Savon historiaa tutkiessani olen huomannut, että savolaisissa kansanrunoissa on yleensä humoristinen perusvire, mutta aina niin ei ole. Esimerkiksi 1860-luvun nälkävuosista runoiltiin sangen synkkään sävyyn Rantasalmella seuraavasti: ”Päivä puolessa, näläkä suolessa. Isäntä hirressä. Piika naulassa, kirnu kaulassa. Poika korvessa, kontti selässä . Piru pojan kontissa, pirun korvat pystyssä.” Rantasalmen Kolkontaipaleen kylällä, joka nimi kertonee kylästä kaiken, asuneen rutiköyhän Noposen loisperheen pojat kuitenkin selvisivät hengissä nälkävuosista. Heistä nimittäin kehittyi kerjuureissuillaan niin taitavia ja kauniisti puhuvia sanankäyttäjiä, etteivät paikkakunnan isännät raatsineet olla antamatta pojille ruokaa. Nälkävuosista selvittyään toinen Noposen veljeksistä, joka oli nimeltään Alpo, valmistui Sortavalan seminaarissa opettajaksi, joka harrasti sivutyönään myös laulujen sanoittamista. Esimerkiksi joululaulut Kun maas´ on hanki ja Arkihuolesi kaikki heitä ovat lähtöisin hänen kynästään. Noposten suvun tunnetuin kaunopuhuja oli kuitenkin Paavo Noponen, joka oli Alpon kerjäläisveljen pojanpoika. Paavosta tuli radion suosittu urheiluselostaja, joka äityi erityisen kaunopuheiseksi, kun hän hiihtokilpailujen yhteydessä innostui kuvailemaan Kuusamon luontoa. Kuitenkin Paavo Noposen selostuksissa oli välillä pikkuisen savolaista vääräleukaisuutta, jonka seikan tämä ammattinyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari Sonny Listonin haastattelu todistaa:  Arkisto: nyrkkeilijä Sonny Liston Suomessa | Arkisto | Yle Areena – podcastit