Mikko Porvalin uukuniemeläis-dekkarista ilmenee, ettei kapteeni Aleksanteri Torikkaa kaapattu itärajan yli pelkästään lentokonevarkauksien vuoksi, vaan syynä oli sekin, että hän oli päämajan valvontaosaston miehiä, eli hän oli vakooja, jolta neuvostoliittolaiset uskoivat voivansa saada arvokkaita tietoja. Niinpä Torikka lienee joutunut reilut puoli vuotta kestäneisiin koviin kuulusteluihin, ennen kuin hänet ammuttiin talvella 1941. Puna-armeijan käyttämistä kuulustelumenetelmistä luin…

Aleksanteri Torikka ei suinkaan ollut ainut talvisodan jälkeen itärajan taakse kadonneista. Luin vuosia sitten Juha Pohjosen välirauhan rauhattomuudesta kertovan kirjan Sodan ja rauhan rajalla, ja siinä kerrotaan, että reilun vuoden kestäneen välirauhan aikana Neuvostoliiton puolelle päätyi 212 henkilöä, joista takaisin pääsi vain 79. Lopullisesti kadonneita tai tapettuja oli 133. Tosin väestömenetystä kompensoi jonkin verran tapaus,…

Tuo eilen mainitussa Uukuniemeen liittyvässä dekkarissa keskeisenä henkilönä esiintyvä kapteeni Aleksanteri Torikka oli alun perin Viipurin venäläisiä ja nimeltään Aleksandr Krasheinin. Hän palveli ensimmäisen maailmansodan aikana tähystäjänä Venäjän ilmavoimissa. Maaliskuussa 1918 hän värväsi viisi samalla Pietarin Kolomäen lentoasemalla palvellutta venäläisupseeria mukaansa ja miehet lensivät viisi lentokonetta Suomen puolelle Antreaan luovuttaen koneet valkoisten käyttöön, jotka ottivat…

Vaikka olen parantumaton kirjajuoppo, niin salapoliisikirjallisuutta en ole liiemmälti lukenut, koska minusta kyseinen kirjallisuuden laji on viihdehömppää, joka ei juurikaan opeta meitä ymmärtämään elämää ja sen tarkoitusta. Aiemmin olen tainnut lukea loppuun asti dekkareista ainoastaan Viljo Helasen Heinolaan sijoittuvan teoksen nimeltään Kohtalon silta ja senkin vain sen vuoksi, että asuin 16 elämäni parasta vuotta tuon…

Tuo eilen mainittu Berliinin kisojen kuulantyönnön voittaja, jonka valkovenäläiset partisaanit sota-aikana hirttivät ,Hans Woellke oli kuulantyöntäjäksi harvinaisen pieni mies, sillä hän oli vain 178 senttiä pitkä. Painoa oli sentään siunaantunut 100 kiloa. Vähäisestä varrestaan huolimatta hän pukkasi kuulaa lähes 17 metriä. Muistanpa, että Jorma Kinnunen aikoinaan sanoi, ettei se niinkään ratkaise miltä korkeudelta keihäs lähtee,…

Eikä vieläkään päästä eroon eilen käsittelyyn otetusta kuulantyöntöasiasta, sillä ennen sotia maailman parhaisiin mörssäreihin lukeutuvan Kalle Järvisen tapaus mietityttää minua yhä. Olympiavoittaja Verner Järvisen pojista Kalle oli vahvin ja ehkä myös eniten isänsä kaltainen perien myös hänen äkkijyrkän luonteensa. Niinpä hän sai isältään remmiä muita veljeksiä enemmän ja se jätti jälkensä käytökseen. Vaikka Kallen ennätys…

Jo jossain virressä sanotaan, että ”ei ole täällä mitään pysyvää”ja näin on nähtävä, koska DDR:n ihmemiehen, joka ei ollut varmasti mitään ottanut, ikuisena pidetty kiekonheiton maailmanennätys on nyt ylitetty. Liettuan 21-vuotias ihmemies sinkautti limppuaan siihen malliin, että kunhan mies pääsee vähän herkistelemään rankan talven voimaharjoituskauden jälkeen ja saa vielä hieman lisää lihaa luiden päälle, jouduttaneen…

Myös tieteiskirjailija Risto Isomäen isä reumatologian professori Heikki Isomäki oli viisas ja laajasti sivistynyt mies. Niinpä tämä reumasairauksiin perehtynyt lääkäri pystyi hyvin asiantuntevasti kirjoittamaan Itä-Häme-lehdessä noin kolmannesvuosisata sitten tutkimuksesta, jossa oli selvitetty, miten paljon hemoglobiiniarvojen nostamisella voi parantaa juoksijan aikaa 10.000 metrillä. Muistelen, että tutkimuksen lopputulemasta saattoi päätellä, että mikäli keskivertoihmisen veriarvot nostetaan geenivirheestä kärsineen…

Vaikka tietokirjailija Risto Isomäen näkemys Telluksen tilanteesta on synkkä, niin kuitenkin hän muistelmissaan uskoo, että osa ihmiskunnasta voisi ehkä pelastua, vaikka ydinsota tulisi, ainakin mikäli ydinvoimalat jätetään rauhaan. Tällä hetkellä ydinaseita on maailmassa vain noin 1/10 osa siitä, mitä niitä oli kylmän sodan pahimpina vuosina. Tästä asiasta voi kiittää Ronald Reagania ja Mihail Gorbatshovia. Iso…

Tieteiskirjailija Risto Isomäen muistelmista luin sen huolestuttavan tiedon, että maapallon lämpeneminen etenee paljon ennusteita nopeammin ja että yhtenä syynä on se, että laivojen polttoaine ei enää sisällä rikkiä yhtä paljon kuin ennen. Ilmakehässä leijuva rikki nimittäin heijastaa auringon säteilyä takaisin avaruuteen, vaikkakin se myös samalla tappaa metsiä ja syövyttää rakennuksia. Jossain vuosikymmeniä sitten ilmestyneessä Isomäen…