Luontainen vaatimattomuuteni esti eilen kertomasta, että Pentti Lyytinen on vasta Suomen toiseksi tunnetuin kansanrunoilija, koska häntä tunnetumpi on mummoni vaari Paavo Korhonen, eli Vihta-Paavo, vaikka Puavon hautakivi Rautalammin hautausmaalla onkin paljon Lyytisen vastaavaa vaatimattomampi. Aiemmin olen kertonut, että Paavo Ruotsalainen haki itselleen ainakin kaksi vävyä Suonenjoen Kärkkäälän kylältä, mutta samoin teki myös Vihta-Paavo kahdelle tyttärelleen.…

Eilen mainitun Toholahden keskeinen vaikuttajahenkilö oli mielestäni maamme toiseksi tunnetuin kansanrunoilija Pentti Lyytinen, joka toimi seudulla matkailualan pk-yrittäjänä, koska hän piti kestikievaria. Niin yllättävää kuin se onkin, hän matkailuyrittäjänä vastusti jyrkästi markkinapaikan tuloa Toholahdelle, koska katsoi markkinoiden synnyttävän epäjärjestystä, kuten myös tapahtuikin. Lyytinen jopa teki pitkän ja matelevan sävyisen valituskirjelmän maaherralle ja pyysi tätä suojelemaan…

Palataanpa vielä Paavo Ruotsalaiseen, jota pidän sukulaissielunani, koska hänessäkin oli paljon taiteellista lahjakkuutta, joka välillä ilmeni suoranaisena boheemiutena, kuten esimerkiksi Toholahden markkinoilla kerran tapahtui. Siellähän Paavo oli aiheuttaa körttiläisten ja renqvistiläisten välisen joukkotappelun, mutta koska tapahtumapaikkana oli Savo, niin väkivallalta vältyttiin ja erimielisyys rajoittui vain osapuolten väliseksi huuteluksi. Pohjanmaalla sen sijaan samoihin aikoihin syntyi käsite…

Vaikka olenkin julkijumalaton mies, niin päivään sopivasti katsoin mielenkiinnolla tv:stä Kuopion piispan Jari Jolkkosen traagisen tarinan körttien pääideologi Paavo Ruotsalaisesta. Eittämättä oppikoulun toisella luokalla opetettu kirkkohistoria oli koulu-urani oppiaineista vastenmielisin, mutta nyt vanhana julkijumalattomana miehenä olen huomannut, että kirkkohistoria se vasta onkin hyvin mielenkiintoinen oppiaine. Mielenkiintoni Ukko-Paavoa kohtaan lisää se, että mielestäni minussakin on paljon…

Antti Kuronen on suomalaisille tuttu mies, koska jos jossain päin maailmaa on kriisi, niin Ylen kriiseihin erikoistunut toimittaja Antti Kuronen matkustaa rohkeasti paikalle raportoimaan tilanteesta. Monta kertaa olen miettinyt, että onko Ylen Antti Kuronen sukua Uukuniemellä syntyneeseen liikemies Antti Kuroseen, joka tunnetaan paremmin nimellä Rukkas-Antti. Rukkas-Antti oli Suomen helppoheikkien kuningas, joka kuului vuosikymmeniä Kuopion Tammimarkkinoiden…

Pelkkä kivikasa oli jäljellä Äyräpään vuonna 1934 valmistuneesta komeasta ja arkkitehtoonisesti merkittävästä kirkosta, kun kävin viettämässä siellä hiljaisen hetken vuonna 2018. Talvisodassa suomalaiset räjäyttivät sen tornin, jatkosodassa sitä rikottiin lisää ja vuonna 1945 Neuvostoliitto räjäytti rauniot vielä varmuuden vuoksi ihan tuusannuuskaksi. Antti Tuurin Talvisota- romaaniin perustuvassa samannimisessä elokuvassa nurmolaisista suojeluskuntalaisista koottu kevytosasto lähtee ihan sodan…

Eilen mainitsemani kenraali Ehrnrooth tuli kansalle tunnetuksi hieman mahtipontiselta kuulostavasta sotilaallisesta puhetyylistään sekä sorahtavasta ärrästään, joita piirteitä imitaattorit säälittä hyödynsivät ammatissaan. Erään kuulemani tarinan mukaan poliisit pysäyttivät ylinopeutta ajaneen kenraalin ja tiedustelivat tältä, onko tätä aiemmin rangaistu. Siihen puhuteltava vastasi sotilaallisen mahtipontisesti: ”Ei ole rangaistu. Palkittu on.” Luulenpa, että kenraali saattoi olla ylinopeutta ajaessaan liikenteessä…

Berliinin olympialaisissa viimeisen päälle saksalaista sotilaallisuutta harrastanut ratsumestari, josta aiemmin kerroin, liittyy myös Uukuniemen historiaan, sillä hän johti jatkosodan alussa pataljoonaa sillä suunnalla. Kiivaiden taistelujen aikana hänen tilannetajunsa hämärtyi ja hän uskoi joukkojensa joutuneen hajalle. Tämän vuoksi hän antoi ainakin uukuniemeläisen kansanperinteen mukaan joukoilleen käskyn ”pelastukoon ken voi” ja lähti itse yrittämään pelastautumista. Komppanian päälliköt…

Urho Kekkonen kertoi muistelmateoksessaan, joka taisi olla nimeltään 1. vuosisatani, kuinka ajan hengen innoittamana myös Suomen joukkueessa yritettiin Berliinin olympialaisissa pitää yllä tiukkaa kuria ja järjestystä. Kokeilusta silloinen urheilujohtaja Kekkonen oppi ainakin sen, että suomalaisessa miesporukassa liika kurinpito itsessään aiheuttaa rikkomuksia, sillä se koetaan helposti provokaatioksi. Muudan olympiajoukkueeseen ratsastajana kuulunut ratsumestari Werner Wallden kunnostautui kurinalaisessa…

Noin 40 metrin korkeudessa kiertää Viipurin linnan tornin noin 20 cm leveä uloke. Antero Raevuoren Järviset -kirjan mukaan keihäänheittäjä Matti Järvinen kiersi armeija-aikanaan vedonlyönnin seurauksena sitä pitkin mantteli päällä raudoitetut saappaat jalassaan koko tornin, eli reilun 20 metrin matkan. Hän voitti palkkioksi luvatun 50 markan setelin, joka nykyrahassa parikymmentä euroa. Korostettakoon tässä yhteydessä sitä, että…