Kategoria: Uncategorized

  • Kalevalainen hiihtotyyli

    Tietääkseni suomalaiset eivät ole juurikaan käyttäneet eilen mainitsemiani poronnahkasuksia, koska meikäläiset kehittivät jo tuhansia vuosia sitten teknisesti paremman ratkaisun. Muinaiset isä-esimme liikkuivat talvisilla hangilla epäsymmetrisillä suksilla, joita kutsuttiin lylyksi ja kalhuksi. Lyly oli pitkä ja liukas ja kalhu lyhyt ja pohjalta karvainen. Olen jyrkästi sitä mieltä, että koska kansainvälinen hiihtourheilu on menettänyt makunsa astmaisten norjalaisten…

  • Karvapohjasukset

     Saamani lukijapalautteen johdosta en käynyt tänään hiihtämässä syysriitteellä, mutta jos olisin muutama vuosi sitten ostanut Sortavalan urheilukaupasta kuvasta löytyvät Karjalan suksitehtaan Tourist-mallit, niin ilman muuta olisin tänäänkin Petäisen riitteelle uskaltautunut. Nuo Karjalan suksitehtaan Tourist-mallit olivat kolme metriä pitkät ja lähes vaaksan levyiset, joten kyllä ne olivat aikamiehille tarkoitetut. Niihin olisi kuulema saanut pientä lisäkorvausta vastaan…

  • Hiihtokausi alkanut

    Savon Sanomissa ei ole vieläkään ollut uutisia hukkuneista pilkkimiehistä, josta päättelin, ettei talviongintakausi ole vieläkään alkanut, joten en uskaltanut lähteä jäälle pilkille, vaan tyydyin vain hiihtämään. Tulipa meleeni, että jos nykyajan sukset jalassa putoaa jäihin, niin ylös ei pääse, koska nykyajan siteitä ei saa avannossa auki. Minusta jonkun hiihtoniilon pitäisi suunnitella jonkinlaiset tarramäystimet. Toinen vaihtoehto…

  • Hurmaava joukkoitsemurha

    Vaikka Telluksen tilanne onkin katastrofaalinen jouduin taas eilen päästelemään selkäkeikkanauruja katsoessani tellusta Hurmaavaa joukkoitsemurhaa, joka on mielestäni yksi maailman hauskimmista elokuvista, vaikka tiedän, etteivät suomalaiset elokuvakriitikot tai ulkomaalaiset ole samaa mieltä, vaan pitävät tätä filmiä hyväntavan vastaisena ja sopimattomana. Selkäkeikkanauruja päästellessäni keksin hyvän matkailuidean jollekulle alan yrittäjälle, joka on  joutunut vaikeuksiin vaikkapa sen vuoksi, että…

  • Ismo Alanko Säätiö

    On helppo ymmärtää, että maamme pula-ajan sukupolvia on moni asia harmittanut kovasti, kuten tohtori Tuikan Harmitus-kirjasta ilmeneekin, mutta siitä huolimatta, että maamme on muutamassa vuosikymmenessä kehittynyt monessakin asiassa maailman parhaaksi, niin Suomessa, isiemme maassa, on yhä seikkoja, jotka harmittavat raskaasti nykyisiä sukupolvia kannustaen heitä uusiin suurtekoihin. Esimerkiksi joensuulaisen pankinjohtajan pojan Ismo Alangon lapsuus oli kovasti…

  • Harmituksen voima

    Tänään minä olen lähes yhtä onnellinen kuin Tepon Jaskan kaveri Ryynäs-Topi sen jälkeen, kun Topin vanhin poika pääsi työttömyyskortistoon, koska olen nykyisen maailman kaiken kauheuden keskellä yhdeltä makuulta lukenut mainion kirjan, joka sai minut päästämään monta selkäkeikkanaurua. On ihan oikein, että Helsingin Sanomat ei suostu sivuillaan käyttämään erästä n-alkuista sanaa eikä erästä r-alkuista sanaa, mutta…

  • Tule ja katso

    Nätisti puhui presidentti Sauli Niinistö Martti Ahtisaaren maahanpanijaisissa ja hän mm. kertoi, että Ahtisaari pystyi näkemään pahimmissakin ihmisissä aina jotain hyvääkin, joka edesauttoi rauhanneuvotteluissa. Itse painoin Niinistön korostaman asian sydämeeni, jossa olen sitä tutkiskellut ja jostain syystä mieleeni on tutkiskeluni seurauksena noussut neuvostoliittolaisen Elem Klimovin 1985 valmistunut elokuva, joka meillä tunnetaan nimellä Tule ja katso.…

  • Onni Happonen

    Mystinen on Heinäveden kunta. Siellä sijaitsee mystinen Valamon uusi luostari, siellä tapahtui mystiseksi jäänyt Tulilahden leirintäalueen murhatapaus ja kaiken huipuksi siellä tapahtui myös maamme poliittisen historian mystisin poliittinen murha, kun lapualaiset muiluttajat surmasivat vuonna 1930 kunnallislautakunnan puheenjohtajan, eli silloisen kunnanjohtajan, Onni Happosen. Wikipedia kertoo tapauksen taustoista seuraavaa: ”Happonen tunnettiin kotipaikkakunnallaan tarmokkaana miehenä, joka pyrki ajamaan…

  • Runar

    Olen lukenut lyhyen ajan sisällä sekä Teemu Keskisarjan että Mikko Pennasen tutkimukset Tulilahden murhamysteeristä enkä uskalla arvailla, kuka oli murhaaja. Moni asia puhuu sitä vastaan, että teon olisi tehnyt ruotsinkielinen pohjalainen Runar Holmström. Monista seikoista voi päätellä, että murhaaja oli paikkakuntalaisia, koska hän ilmeisesti tiesi asioita, joita muualta tullut ei tiennyt. Lisäksi jos tekijöitä oli…

  • Tulilahden murhamysteeri

    Mikko Pennasen kirjasta Tulilahden murhamysteeri ilmenee, että mysteerinen mopomies Runar Holmström kunnioitti läsnäolollaan loppukesästä 1959, eli Tulilahden murhien aikaan, entistä asuinkaupunkiani Heinolaa. Asiasta on olemassa luotettavat todisteet, koska kaksi Heinolan poliisilaitoksen poliisimiestä, ylikonstaapeli Reino Hiltunen ja konstaapeli Aimo Wahlstedt, kertoivat kuulustelussa, että he olivat nähneet 21.8.1959 Heinolassa silloisen R—-nniemen rannalla Runarin paistattavan päivää uimahoususillaan. Poliisikaksikko…