Ultimate Blogging Championship

Täytyy yrittää palauttaa ratsumestari Walldenin kunnia, koska Kiveen hakatut-sarjan Yrjö Nikkasta käsittelevässä osiossa kerrottiin, että Matti Järvisen Berliinin olympialaiset pilannut selkävamma ei johtunutkaan ratsumestarin potkusta, vaan poliisin pampusta. Poliisi oli tämän tarinan mukaan joutunut turvautumaan pamppuun, koska Matti Järvinen ja Yrjö Nikkanen olivat viettäneet olympialaisten alla turhan riehakasta iltaa Helsingin yössä. Nikkanenkin kärsi urallaan selkävammasta,…

Ratsumestari Walldenin Berliinin olympialaisissa kohdistuneen ”pahoinpitelyn” johdosta kuulusteltiin myös tulevaa maailmanennätysmiestä Yrjö Nikkasta, jonka vuonna -38 heittämä 78,70 jäi koivukeppien pisimmäksi kaareksi. Se rikottiin vasta 50-luvulla uusilla välineillä. ”Miten herra everstiluutnantti saattaa ajatella, että Suomen armeijan alikersantti alentuisi paskantamaan kapteenin saappaisiin”, oli Yrjö-pojan selitys, joka tyydytti tutkintaa johtanutta everstiluutnantti Leväahoa. Karjalan Kannaksella Kanneljärvellä syntynyt Yrjö…

Urho Kekkosen muistelmateoksessa, jonka nimi on muistaakseni 1. vuosisatani, kerrotaan, kuinka ajan hengen innoittamana myös Suomen joukkueessa yritettiin Berliinin olympialaisissa pitää yllä tiukkaa kuria ja järjestystä. Kokeilusta Kekkonen oppi ainakin sen, että suomalaisessa miesporukassa liika kurinpito itsessään aiheuttaa rikkomuksia, sillä se koetaan helposti provokaatioksi. Muuan joukkueeseen kuulunut ratsumestari Werner Wallden kunnostautui kurinalaisessa esiintymisessä erityisesti ja…

Noin 40 metrin korkeudessa kiertää Viipurin linnan tornin reilun 20 cm leveä uloke. Ainakin hyvän tarinan mukaan, johon tarinaan kuitenkin itse Skepsis ry:n aktiivina suhtaudun epäillen, keihäänheittäjä Matti Järvinen kiersi armeija-aikanaan vedonlyönnin seurauksena saappaat jalassaan ja mantteli päällään koko tornin, eli noin 20 metrin matkan, tuota uloketta pitkin koskematta käsillään torniin. Korostettakoon tässä yhteydessä sitä,…

Uljaan patsaan on Neuvosto-Karjalan ensimmäinen olympiavoittaja hiihtäjä Feodor Terentjev, eli Heikki (karjalaisittain Huoti) Teronen, saanut Petroskoihin, ja senkin ääressä pitäisi vielä tässä elämässä käydä hiljentymässä, mutta vaikuttaa pahasti siltä, että viimeaikaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä se jää tekemättä. Wikipedia kertoo patsaan mallista mm. seuraavaa traagista: ”Terentjev ei ollut mukana Squaw Valleyn talviolympialaisissa 1960.  Virallisen selityksen…

Suomalaiset keihäshirmut Soini Nikkinen ja Yrjö Nikkanen sekoitetaan helposti toisiinsa. Molemmat olivat ME-miehiä ja heidän elämäntapansakin olivat samankaltaiset. Kaikki eivät tosin sekoittaneet Nikkistä ja Nikkasta toisiinsa, koska minulle on kerrottu, että vuonna 1953 Budapestissa käydyn Unkari-Suomi-maaottelun jälkeen Budapestin hotellin hovimestari olisi lausunut, että: ”Nikkanen tai Nikkinen, aina paikat rikki.” Se ero miehillä kuitenkin oli, että…

Muistanpa, kuinka vuonna 1967 olin mukana Suonenjoen maatalousnäyttelyiden yhteydessä järjestetyissä yleisurheilukilpailuissa yhdessä olympiavoittaja Tapio Rautavaaran kanssa. Rautavaara lauloi ja jutteli mukavia, minä toimin keihäskilpailussa keihäänkantajana. Laulujensa lomassa Rautavaara kertoi, että häneltä oli tiedusteltu, mitenkä pitkälle hän olisi heittänyt ns. ilmarintakeihästä, jollaisesta eilen kirjoitin. Rautavaara oli vastannut kysyjälle, että hän uskoisi ilmarintakeihään kiertävän vieläkin maata, mikäli…

Värikäs tapahtuma oli Saksa – Suomi-yleisurheilumaaottelu vuonna 1956, josta olen aiemmin kertonut. Tavallaan tuo maaottelu liittyy myös Uukuniemen historiaan, koska Suomen joukkueen tulkkina toimi Saksassa filosofiaa opiskellut Pertti ”Lande” Lindfors, joka ratkiriemukkaassa muistelmateoksessaan Seikkailuni tieteen, viinan, naisten ja politiikan parissa kertoo olevansa turkulaisen kommunistin ja uukuniemeläisen fasistin rakkaudenhedelmä. Äitinsä puolelta Lande, joka oli aikoinaan maamme…

Harva on se kerta, jolloin olen voinut elämässäni päteä, mutta yhden sellaisen pätemiskerran minä muistan. Olin joskus viime vuosituhannen loppupuolella käymässä Helsingissä Suomen Urheilumuseossa, jossa näin lasivitriinissä Soini Nikkisen maailmanennätyskeihään. Vitriinissä oli esittelyteksti, jossa kerrottiin, että tällä keihäällä heitettiin maailmanennätys vuonna 1953. Saapastelin museon johtajan juttusille ja kerroin, että jokainen, joka yleensä jotain urheilusta tietää,…

Eilen tuli kuluneeksi 68 vuotta siitä, kun työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinen, Kiuruveden Teräs, heitti keihäässä maailmanennätyksen Kuhmoisten urheilukentän avajaiskilpailuissa. Urheilun ystävien Face-ryhmässä keskustellaan nyt siitä, miksi Nikkistä ei valittu saman vuoden olympialaisiin, vaikka hän oli heittänyt alkukesästä maailmanennätyksen. Urheilukirjailija Antti O. Arponen kirjoitti yhdeksän vuotta sitten blogillani ansiokkaan selvityksen siitä, miksi Kiuruveden työläiskeihäänheittäjää ei olympialaisiin valittu,…