Ultimate Blogging Championship

Uukuniemi on harvaanasuttu erämaapitäjä, mutta siitä huolimatta parkkipaikkojen puute on huutava, kuten kuvakin todistaa. Laskin juhannuksena Uukuniemen Kalasatamassa olevan pysäköitynä yli 50 autoa. Paljon on siis Pyhäjärven Suitsansaaressa elämää näin kesäisin. Suitsa on maamme 34. suurin saari ja sen pinta ala on 14 km2; tosin saaren maapinta-ala on jonkin verran pienempi, koska Suitsasta löytyy pieni…

Monien muiden Suomen huippupoliitikkojen tapaan Johannes Koikkalainen oli entinen huippu-urheilija. Paras urheilusaavutus oli, että hän sijoittui tulevan ulkoministerin Väinö Leskisen jälkeen vuonna 1937 Antwerpenin työläisolympialaisissa uinnissa hopealle. Leskinen olikin lajin todellinen huippu ja hänellä on yhä on hallussaan Eläintarhanlahden ympäriuinnin ennätys. Vanhan urheilukaverinsa Leskisen avustamana Koikkalainen nousi maamme poliittisen elämän terävimpään kärkeen ja eteni ministeriksi…

Ilkka Taipaleen Venäjän suhteisiin painottuva muistelmateos Venäjä mon amour pajastaa, ettei maamme ole ollut niin pahasti suomettunut, mitä monet väittävät. Ainakaan 1960-luvulla sisäministerinäkin toiminut Leppävirralla syntynyt Johannes Koikkalainen ei suostunut olemaan mikään vellihousu edes Kremlissä Neuvostoliiton korkeimman johdon edessä. Joskus 60-luvun lopulla SDP:n kärkimiehet olivat puheenjohtaja Rafael Paasion, jota tämän ylenmääräisen rauhallisuuden vuoksi kutsuttiin mannertenväliseksi…

Lasse Lehtisen kirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä konna on Kekkonen. Sokea Kreettakin näkee, että hän käytti ulkopoliittisia keinoja valtansa pönkittämiseen. Jokus sellaista kutsutaan maanpetoksellisieksi toiminnaksi. Eräs neuvostoliittolainen asiantuntija on kuitenkin lausunut suuren viisauden. Hänen mukaansa voidaan tietenkin mielinmäärin pohtia oliko Kekkonen Neuvostoliiton vaikuttaja-agentti, mutta kukaan tuskin voi kiistää, että suomalaisilla oli presidentti, joka pumppasi…

Poliitikko Väinö Leskinen oli entinen huippu-urheilija, joka mm. voitti kultaa uinnista työläisolympialaisissa. Leskisen tukijat löytyivät sodan jälkeen entisistä Helsingin työläiskaupunginosien ns. Ässärykmentin rintamamiehistä, jotka muistivat arvostetun komppanianpäällikkönsä. 50-luvulla huippupoliitikko Leskinen kärähti pari kertaa rattijuoppoudesta ja oli jonkin aikaa myös tuottavassa työssä rakentamalla Seutulan lentokenttää. Siihen aikaan politiikassa ei oltu tekopyhiä eikä asia katkaissut miehen poliittista…

Aiemmin kirjoitin, että huomattava yhteiskunnallinen vaikuttaja Väinö Leskinen olisi ollut Leppävirran Kotalahden Leskisiä, mutta sen verran tarkennan, että Väiski itse syntyi Helsingissä, mutta sukututkimusohjelma Geni kertoo, että hänen vanhempiensa suvut ovat ylimuistoisia kotalahtelaisia. Väinö Leskinen oli nuoruudessaan suorastaan urheilusankari, sillä hän voitti vuonna 1937 Antwerpenin työläisolympialaisissa uinnissa kultaa. Samassa kisassa hopealle sijoittui toinen merkittävä yhteiskunnallinen…

Kuohuvaa oli sekä urheilu- että poliittinen toiminta Suonenjoen seudulla sodan jälkeen. Työväen Urheiluliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Martin kertoi muistelmissaan, että joku suonenjokelainen urheiluseura oli hämmästyttävästi jäsenmäärältään yksi maan suurimmista. Kyseessä oli todennäköisesti Suonenjoen Kunto. Sodan jälkeen demarit ja kommunistit taistelivat kiivaasti siitä, kumpi osapuoli johtaa mahdollisessa sisällissodassa Työväen Urheiluliitoksi kutsuttua taistelujärjestöä ja osapuolten johtamien seurojen…

Kalle Junttila muutti Suonenjoelle vasta 1970-luvulla, joten hänen kirjansa Iisveden kuohut ei käsittele Iisveden sotaa edeltävää aikaa, jolloin tässä taajaväkisessä yhdyskunta kuohui oikein kunnolla. Savon historian viidennessä osassa kerrotaan värikkäästi Suonenjoen poliisien kieltolain aikaisesta toiminnasta Iisveden työläistaajamassa, jossa kesäisin oli satamatöissä noin tuhat miestä eri puolilta Suomea, eivätkä monetkaan heistä olleet mitään vesipoikia. Laiva- ja…

Hallitus on juuri kovalla kädellä rajoittanut työntekijöiden oikeutta poliittisiin lakkoihin ja Iisveden poliittisia kuohuja tutkiessani muistin, että maailman pisin poliittinen lakko jatkuu edelleenkin Iisvedellä, joten iisveteläisten olisi korkea aika pikaisesti lopettaa tämä noin sata vuotta kestänyt poliittinen lakko. Jonkun poliitikon muistelmista luin, että jollain Iisveden sahalla työntekijät menivät lakkoon päästäkseen eroon eräästä työnjohtajasta, josta he…

Kuten olen aiemminkin kertonut, niin iisveteläiset olivat aikoinaan kovia hiihtämään ja niinpä 1930-luvun pulakaudella toistakymmentä iisveteläistä suksi itärajan taakse työttömyyttä pakoon ja kyllähän sieltä työtä heille järjestyikin ja jopa liiaksi. Kalle Junttila on kirjassaan Iisveden loikkarit selvittänyt itärajan taakse siirtyneiden kohtaloita ja yllättävä asia minulle oli se, että ainakin pari iisveteläistä oli niin kovia hiihtäjiä,…