Ultimate Blogging Championship

Koska lapset tai jopa naiset saattavat tämän lukea, niin käytän kuvan Timo J. Tuikan kirjasta nimeä Suuren harmituksen voima. Tunsin tämän kirjan, jossa kerrotaan niistä tapauksista, joissa suomalainen on menestynyt suuren harmituksen voimalla, avattuani suurta kotiseutuylpeyttä, koska heti ensimmäisenä kirjassa kerrotaan tarina Suonenjoen kunniakkaasta hiihtohistoriasta, joka onkin pitkä ja paksu kuin gorillan käsivarsi. Kuten kaikki,…

Merkittävän savolaisen yhteiskunnallisen vaikuttajan Ville Vainion, alk. Karjunen, vaiheita tutkiessani olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että vaikkapa Sirpa Kähkösen olisi tehtävä hänestä kirja ja että Väinölänniemelle olisi saatava Villen näköispatsas. Villestä tuli 1920-luvulla niin huomattava poliitikko, että porvarien keskuudessa pohdittiin, että hänelle myönnetään valtioneuvoksen arvonimi ja sosialidemokraatit olivat taas sen kannalla, että Kyösti Kallion johtamaa porvarihallitusta…

Sikäli erikoista, että vaikka savolainen vallankumousjohtaja Ville Vainio vangittiin talvella 1918, niin häntä ei lopulta asetettu syytteeseen mistään, vaan päästettiin vapaaksi elokuun puolivälissä. Vainio oli liiketoimissaan ystävystynyt nimekkäiden porvarien kanssa, jotka antoivat hänestä puoltavia lausuntoja valtiorikosoikeudelle. Sen sijaan 1920 luvulla hän joutui kiven sisään kahteenkin kertaan. Ensiksi hän sai puoli vuotta istuttavaa vuonna 1921 vappupuheestaan,…

Kuvassa kansanedustaja-liikemies-ikiliikkujankeksijä Ville Vaino alk. Karjunen pitämässä vappupuhetta Kuopion Väinölänniemen urheilupyhätössä. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tiedosto: Ville_Vainio_pit%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4_puhetta_ty%C3%B6v%C3%A4elle_vappuna_V%C3%A4in%C3%B6l%C3%A4nniemell%C3%A4.jpg Etsivän keskuspoliisin agentin mukaan paikalla oli lähes 7.000 sanankuulijaa, joka on monta kertaa enemmän, mitä nykyään Kupsin peleissä on katsojia, vaikka kaupungissa on nykyään monta kertaa enemmän asukkaita kuin 1920-luvulla. Etsivän keskuspoliisin agentin mukaan Vainio käsitteli puheessaan varsinkin porvariston seksuaalisia perversioita, joita…

Eilen mainittu kahvila Punikki sijaitsi Tulliportinkatu 19:ssä eikä Tulliportinkatu 37:ssa, kuten Savon virallisessa historiassa virheellisen ropakantistisesti kerrottiin. Tulliportinkatu 37:n seinässä ei ole Punikin muistolaattaa, vaan sen sijaan kenraali Einari Vihman muistolaatta. Sikäli kahvila Punikkia saattaisi jopa kutsua ravintola Punikiksi, koska siellä anniskeltiin ns. kovaa teetä. Kieltolakiaikaanhan väkijuomia sai Suomesta hyvin halvalla hyvin vapaasti, koska tehokas…

Eittämättä Finlandialla juuri palkittu Sirpa Kähkönen on loistava kirjailija, mutta jos jotain vikoja ja puutteita on hän teoksistaan oikein hakemalla haettava, niin sellainen vika ja puute eittämättä on täydellinen huumorin puuttuminen, joka vika ja puute ihmetyttää erityisesti siksi, että kirjailija on Kuopiossa kasvanut. Nyt Finlandialla palkitun 36 uurnaa luettuani ymmärrän täysin Kähkösen tuotannosta puuttuvan huumorin,…

Läheltä Uukuniemeä liippaavat eilen jaetut sekä kauno- että tietokirjallisuuden Finlandiat. Kuopiolaissyntyinen kirjailija Sirpa Kähkönen sai kaunokirjallisuuden Finlandian teoksestaan 36 uurnaa – Väärässä olemisen historia, joka oikein onkin. Muistanpa, miten muutama vuosi sitten Kähkönen oli esittelemässä jotain silloista uutuuskirjaansa Kuopion kaupungintalon juhlasalissa, joka oli täynnä yleisöä ja hän kertoi, miten mukava hänen on ollut kävellä Sortavalan…

Jotenkin järkyttävä on aikoinaan Helsingin Sanomissa julkaistu viimeinen Uuno Kailaasta otettu valokuva. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005685722.html . Kuolemansairas luurankomaisen laiha mies siinä tuijottaa kameraa palavin silmin. Kailas kuoli muutama päivä kuvan ottamisen jälkeen 31-vuotiaana. Tavallaan tahattoman koomista on se, että muutama vuosi aiemmin tuon näköinen tuberkuloottinen runoilija kirjoitti runon rajalla, jossa hän uhoaa idän suuntaan luullakseni luisevaa nyrkkiään…

Jostain syystä isänmaallinen lukiolainen Uuno Kailas ei astunut sisällissodan aikana valkoisen armeijan riveihin, vaikka moni heinolalainen lukiolainen ja partiopoika niin teki. Sen sijaan 18-vuotias Kailas osallistui vuoden 1919 Aunuksen retkeen, jossa hän oli saada kuolemantuomion karkuruudesta ja jossa hänen erittäin läheinen heinolalainen ystävänsä Bruno Schildt sai surmansa. Rohkenen tuskin edes arvailla ystävyyden syvyyttä. Molemmat pojat…

Tuollainenkin kuva löytyy näköjään kännykästäni. Heinolan Maaherranpuisto, jota myös Perspektiivipuistoksi kutsutaan, loistelee siinä isänmaamme aamunkoitossa. Ja tosiaankin muualla harvinainen perspektiivi-ilmiö esiintyy tuossa puistossa. Muistelen, etten muualla ole nähnytkään perspektiivi-ilmiötä esiintyvänkään. Muistelen, että heinolalainen homoseksuelli, skitsofreeninen ja tuberkuloottinen runoilija Uuno Kailas, joka ei kuitenkaan ollut kommunisti, tarkkaili tuossa puistossa kiinnostuneena pikkupoikien pesäpallo-ottelua ja kirjoitti näkemästään runon…