-
Sateenpylväs
Kummallisen ennusmerkin, jonka merkitystä jäin pohtimaan sydämessäni, näin eilen, kun kävelin maamme alkuperäisen ja väärentämättömän itärajan seutuvilla. Suonenjoesta nousi nimittäin merkillinen valoilmiö, joka väreiltään muistutti sateenkaarta, mutta se ei ollut kaari, vaan kohosi pylväsmäisesti suoraan ylöspäin. Nimesin valoilmiön sateenpylvääksi, vaikka sade ei sitä selitä, vaan ilmeisesti sulasta vedestä nouseva huuru sen synnytti. Ajattelin tänään käydä…
-
Marskin Mersu
Aamuvarhain tuli tv:stä mielenkiintoinen vuonna 2017 valmistunut ohjelma Mannerheimin Mersusta, jonka Hitler lähetti hänelle joulukuussa 1941, eli ehkä se oli joululahjaksi tarkoitettu. Se ei siis ollut syntymäpäivälahja, vaan 75-vuotislahjaksi kesäkuussa 1942 Marskille annettiin Saksasta kolme maastoautoa. Mannerheimin Mercedes Benz 770 F-Cabriolet tai myös Grosser Mercedes Offener Tourenwageniksi kutsuttu auto oli kova rauta. Se oli yksi…
-
Ripsuminen
Kuopiossa syntyneen Juho Rissasen syntymästä on kulunut 150 vuotta, joten on ihan paikallaan, että Rautalammin museon Viipurin taideaarteiden joukossa oli myös tuo kylpeviä naisia esittävä työ. Vaikka olen kuvataiteellisesti niin lahjaton ihminen, että jäin tietääkseni Suomessa ainoana laiskanläksylle piirustuksesta, niin siitä huolimatta taiteellinen lahjakkuuteni riitti ihmettelemään tuota taulun koivunoksaa ja sen merkitystä. Joku merkityshän silläkin…
-
Homostelun tuntua
Rautalammin museo valmistui juuri ennen talvisotaa, ja Viipurin taidemuseon kokoelmia tuotiin sinne turvaan jo lokakuussa 1939. Museo säilytti merkittävää taidekokoelmaa vastikkeetta vuoteen 1952. Viipurin taiteenystävät lahjoitti kiitoksena saamastaan Peuran museosäätiön tuesta Viipurin taideaarteita-näyttelyssä esillä olevan Petter Langin kirkkomaalauksen Kristus Getsemanessa vuodelta 1771. Jääsken kirkkoon alkujaan tehdyn maalauksen omistaa nykyään Rautalammin seurakunta. Likaisen mielikuvituksen omaavana ihmisenä…
-
DB-3
Muutama vuosi sitten Rautalammin museossa käydessäni luulin nähneeni sen taidekokoelmissa hienon Laila Pullisen räjäytystekniikalla tehdyn veistoksen, mutta tapani mukaisesti olin taas väärässä. Se ei ollutkaan veistos, vaan neuvostoliittolaisen pommikoneen Iljusin DB-3:n osa. Kone oli suomalaisten talvisodan sotasaalista, joka syöksyi 2.7.1941 syöksykierteessä Konneveteen moottorivian vuoksi ollessaan suorittamassa korkeusnousukoetta. Voi olla, että sotasaaliskoneelle ei meillä pystytty tekemään…
-
Hakaristihauta
Samalla tavalla kuin Kalle Päätalon isä Herkko ihmetteli, että mitä mikäkin ympärillä näkyvä merkki oikein merkitsee, ennen kuin hänet vietiin köysissä mielitautiparantolaan, ihmettelen minäkin merkkien merkityksiä. Esimerkiksi Rautalammin sankarihautausmaalla on noin kahdensadan tavallisen hautakiven joukossa uskoakseni maamme ainut hakaristillä koristeltu hautakivi, joka pisti silmääni jo vuosia sitten ja olen sen jälkeen pohdiskellut merkin merkitystä hiljaa…
-
Rautalammin museo
Tänään kunnioitimme rouvan kanssa läsnäoloillamme upeaa Rautalammin museota, jossa on nähtävillä mielenkiintoisia Viipurin taideaarteita. Sen lisäksi, että meissä suonenjokelaisissa synnyttää ihastusta ja kademieltä se, että rautalampilaiset ainakin omasta mielestään perustivat Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, ihastusta ja kademieltä synnyttää myös Rautalammin kohtuuttoman upea museo. Museon rakennutti kauppaneuvos Heikki Peuran vaimo Aina Peura 1930-luvun lopulla vähän ennen sotia. Kauppaneuvos…
-
Kanttori-hiihtäjä Heikki Kuusniemi
Maamme hiihtomaajoukkueesta puuttuu nykyään äijämäinen fyysisyys. Nykyiset huippumme ovat enemmänkin sellaisia kuivankälppeitä poikasia, jotka eivät pärjää latukontaktitilanteissa, joita esiintyy varsinkin sprintti- ja parisprinttimatkoilla. Juha Mieto oli sentään pitkä 197-senttinen hujoppi ja pituutensa puolesta hän olisi ollut sopiva nykyajan latutaistoihin, mutta pikkuisen hontelo oli Pitkä-Jussikin. Muistelen, että ainoastaan Lake Placidin olympiakisojen 15 kilometrillä Mieto ylitti 100…
-
Kalevalainen hiihtotyyli
Tietääkseni suomalaiset eivät ole juurikaan käyttäneet eilen mainitsemiani poronnahkasuksia, koska meikäläiset kehittivät jo tuhansia vuosia sitten teknisesti paremman ratkaisun. Muinaiset isä-esimme liikkuivat talvisilla hangilla epäsymmetrisillä suksilla, joita kutsuttiin lylyksi ja kalhuksi. Lyly oli pitkä ja liukas ja kalhu lyhyt ja pohjalta karvainen. Olen jyrkästi sitä mieltä, että koska kansainvälinen hiihtourheilu on menettänyt makunsa astmaisten norjalaisten…
-
Karvapohjasukset
Saamani lukijapalautteen johdosta en käynyt tänään hiihtämässä syysriitteellä, mutta jos olisin muutama vuosi sitten ostanut Sortavalan urheilukaupasta kuvasta löytyvät Karjalan suksitehtaan Tourist-mallit, niin ilman muuta olisin tänäänkin Petäisen riitteelle uskaltautunut. Nuo Karjalan suksitehtaan Tourist-mallit olivat kolme metriä pitkät ja lähes vaaksan levyiset, joten kyllä ne olivat aikamiehille tarkoitetut. Niihin olisi kuulema saanut pientä lisäkorvausta vastaan…
