Rautalammin museo valmistui juuri ennen talvisotaa, ja Viipurin taidemuseon kokoelmia tuotiin sinne turvaan jo lokakuussa 1939. Museo säilytti merkittävää taidekokoelmaa vastikkeetta vuoteen 1952. Viipurin taiteenystävät lahjoitti kiitoksena saamastaan Peuran museosäätiön tuesta Viipurin taideaarteita-näyttelyssä esillä olevan Petter Langin kirkkomaalauksen Kristus Getsemanessa vuodelta 1771. Jääsken kirkkoon alkujaan tehdyn maalauksen omistaa nykyään Rautalammin seurakunta. Likaisen mielikuvituksen omaavana ihmisenä…

Muutama vuosi sitten Rautalammin museossa käydessäni luulin nähneeni sen taidekokoelmissa hienon Laila Pullisen räjäytystekniikalla tehdyn veistoksen, mutta tapani mukaisesti olin taas väärässä. Se ei ollutkaan veistos, vaan neuvostoliittolaisen pommikoneen Iljusin DB-3:n osa. Kone oli suomalaisten talvisodan sotasaalista, joka syöksyi 2.7.1941 syöksykierteessä Konneveteen moottorivian vuoksi ollessaan suorittamassa korkeusnousukoetta. Voi olla, että sotasaaliskoneelle ei meillä pystytty tekemään…

Samalla tavalla kuin Kalle Päätalon isä Herkko ihmetteli, että mitä mikäkin ympärillä näkyvä merkki oikein merkitsee, ennen kuin hänet vietiin köysissä mielitautiparantolaan, ihmettelen minäkin merkkien merkityksiä. Esimerkiksi Rautalammin sankarihautausmaalla on noin kahdensadan tavallisen hautakiven joukossa uskoakseni maamme ainut hakaristillä koristeltu hautakivi, joka pisti silmääni jo vuosia sitten ja olen sen jälkeen pohdiskellut merkin merkitystä hiljaa…

Tänään kunnioitimme rouvan kanssa läsnäoloillamme upeaa Rautalammin museota, jossa on nähtävillä mielenkiintoisia Viipurin taideaarteita. Sen lisäksi, että meissä suonenjokelaisissa synnyttää ihastusta ja kademieltä se, että rautalampilaiset ainakin omasta mielestään perustivat Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, ihastusta ja kademieltä synnyttää myös Rautalammin kohtuuttoman upea museo. Museon rakennutti kauppaneuvos Heikki Peuran vaimo Aina Peura 1930-luvun lopulla vähän ennen sotia. Kauppaneuvos…

Maamme hiihtomaajoukkueesta puuttuu nykyään äijämäinen fyysisyys. Nykyiset huippumme ovat enemmänkin sellaisia kuivankälppeitä poikasia, jotka eivät pärjää latukontaktitilanteissa, joita esiintyy varsinkin sprintti- ja parisprinttimatkoilla. Juha Mieto oli sentään pitkä 197-senttinen hujoppi ja pituutensa puolesta hän olisi ollut sopiva nykyajan latutaistoihin, mutta pikkuisen hontelo oli Pitkä-Jussikin. Muistelen, että ainoastaan Lake Placidin olympiakisojen 15 kilometrillä Mieto ylitti 100…

Tietääkseni suomalaiset eivät ole juurikaan käyttäneet eilen mainitsemiani poronnahkasuksia, koska meikäläiset kehittivät jo tuhansia vuosia sitten teknisesti paremman ratkaisun. Muinaiset isä-esimme liikkuivat talvisilla hangilla epäsymmetrisillä suksilla, joita kutsuttiin lylyksi ja kalhuksi. Lyly oli pitkä ja liukas ja kalhu lyhyt ja pohjalta karvainen. Olen jyrkästi sitä mieltä, että koska kansainvälinen hiihtourheilu on menettänyt makunsa astmaisten norjalaisten…

 Saamani lukijapalautteen johdosta en käynyt tänään hiihtämässä syysriitteellä, mutta jos olisin muutama vuosi sitten ostanut Sortavalan urheilukaupasta kuvasta löytyvät Karjalan suksitehtaan Tourist-mallit, niin ilman muuta olisin tänäänkin Petäisen riitteelle uskaltautunut. Nuo Karjalan suksitehtaan Tourist-mallit olivat kolme metriä pitkät ja lähes vaaksan levyiset, joten kyllä ne olivat aikamiehille tarkoitetut. Niihin olisi kuulema saanut pientä lisäkorvausta vastaan…

Savon Sanomissa ei ole vieläkään ollut uutisia hukkuneista pilkkimiehistä, josta päättelin, ettei talviongintakausi ole vieläkään alkanut, joten en uskaltanut lähteä jäälle pilkille, vaan tyydyin vain hiihtämään. Tulipa meleeni, että jos nykyajan sukset jalassa putoaa jäihin, niin ylös ei pääse, koska nykyajan siteitä ei saa avannossa auki. Minusta jonkun hiihtoniilon pitäisi suunnitella jonkinlaiset tarramäystimet. Toinen vaihtoehto…

Vaikka Telluksen tilanne onkin katastrofaalinen jouduin taas eilen päästelemään selkäkeikkanauruja katsoessani tellusta Hurmaavaa joukkoitsemurhaa, joka on mielestäni yksi maailman hauskimmista elokuvista, vaikka tiedän, etteivät suomalaiset elokuvakriitikot tai ulkomaalaiset ole samaa mieltä, vaan pitävät tätä filmiä hyväntavan vastaisena ja sopimattomana. Selkäkeikkanauruja päästellessäni keksin hyvän matkailuidean jollekulle alan yrittäjälle, joka on  joutunut vaikeuksiin vaikkapa sen vuoksi, että…

On helppo ymmärtää, että maamme pula-ajan sukupolvia on moni asia harmittanut kovasti, kuten tohtori Tuikan Harmitus-kirjasta ilmeneekin, mutta siitä huolimatta, että maamme on muutamassa vuosikymmenessä kehittynyt monessakin asiassa maailman parhaaksi, niin Suomessa, isiemme maassa, on yhä seikkoja, jotka harmittavat raskaasti nykyisiä sukupolvia kannustaen heitä uusiin suurtekoihin. Esimerkiksi joensuulaisen pankinjohtajan pojan Ismo Alangon lapsuus oli kovasti…