Ultimate Blogging Championship

Tietooni on sosialistisessa mediassa saatettu, että vuosikymmeniä sitten tulevan Iisveden suurkaupungin kaavaa laadittaessa, jota kaavaa suunniteltiin peräti 30.000 asukkaan varalle,  huomioitiin myös se, että hiihtäjäsankari Kalle Jalkasen kunniaksi tulee perustaa puisto. Sille varattiin paikka entisen Osuuspankin talon takaa olevasta metsiköstä.  Nyt vuosikymmenien vierittyä tilanne on sitten se, että Kalle Jalkasen puiston rakentaminen on enää ””alottamista…

Lahden mömmönhiihdoissa vuonna 1958 Kalevi Hämäläistä pidettiin etukäteen huonoimpana suomalaishiihtäjistä ja niinpä hänet asetettiin lähtöjärjestystä arvottaessa ensimmäiseen arvontaryhmään ja hän sai lähtönumerokseen 9. Kisan aikana Kassu sitten ohitti kaikki edellään lähteneet ja saapui maaliin ensimmäisenä ja poistui sitten saunaan. Saunassa hän sai kuulla, että hän on voittanut maailmanmestaruuden. Kilpailussa kuusi suomalaista oli kahdeksan parhaan joukossa.…

Tarkemmissa tutkimuksissa on ilmennyt, etteivät ne Helppo-Heikin minulle myymät Järviset olleetkaan ne sukset, joilla voitettiin olympiakultaa viidelläkympillä vuonna 1960. Järvisen suksissa on logo, joka sisälsi listauksen suurkisojen (olympiakisat ja MM-hiihdot) kultamitaleista, joita kyseisillä suksilla oli voitettu. Tämä ”voittolista” oli suomalaisen suksenvalmistuksen ylpeydenaihe ja se painettiin suksen kärkeen tai siteen etupuolelle. Kuopion torilla minulle myytyjen suksien…

Harmi, ettei meneillään olevaan Suonenjoen Suureen Hiihtonäyttelyyn huolittu noita kuvan suksiani. Nuo Karjalan suksikombinaatin Sortavala-mallit kävimme rouvan kanssa ostamassa Sortavalasta taksilla Uukuniemeltä käsin ja se oli edullinen matka. Siteineen Karjalat maksoivat noin 20 euroa. Alun perin oli tarkoitus ostaa Valamo-mallit, mutta ne oli myyty kaupungista loppuun.  Parilla kympillä olisi myös saanut leveät kolmimetriset metsäsukset autonrenkaasta…

Kerrassaan upea on tuo toissapäivänä julkaistu kotiseutuhistoriallinen kirja Työn ja tarinoiden Iisvesi. Olen sen nyt nautinnolla lukenut ja suosittelen sitä kaikille, joita historia vähänkin kiinnostaa. Olin paikalla Iisveden Kirin talolla teoksen julkistamistilaisuudessa ja epäilen, että harva on se kerta, jolloin Kirin talolla on ollut yhtä paljon väkeä. Ehkä silloin oli viimeksi yhtä paljon kansaa paikalla,…

Minä, joka uskoin tietäväni hiihtohistoriasta kaiken olennaisen, yllätyin, kun Suonenjoen Suuren Hiihtohistoriallisen näyttelyn avajaisissa Rauno Miettinen kertoi hypänneensä aikoinaan Germina-merkkisillä itäsaksalaisilla suksilla, kuten kaikki muutkin meikäläiset, jos vain saivat sellaiset jostain hankittua. llmeisesti DDR:n laki ei juurikaan sallinut yksityistä kaupallista liiketoimintaa ja niinpä DDR:n hiihtäjät eivät käyneet kauppaa rahalla, vaan suomalaisia murtomaasuksia vaihdettiin itäsaksalaisiin mäkisuksiin.…

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Suonenjoen Suuren Hiihtonäyttelyn piti päättyä tänään, mutta runsaan kävijämäärän vuoksi näyttely jatkuukin vielä kolme viikkoa. Ja jos joku on jo näyttelyssä pistäytynyt, kannattaa nyt pistäytyä vielä uudemmankin kerran, koska nähtävillä olevia hiihtämiseen liittyviä tarvekaluja on täydennetty lähes käyttämättömillä iloisen 1960-luvun Kapasen tehtaan suksilla. Harmi, ettei etsinnöistä huolimatta paikalle ole saatu Kapasen tehtaan…

Jos Rukajärven tie -elokuvan ohjaaja Olli Saarela lukee tämän, niin kerron hänelle, että myös Rukajärven sissien hiihtoretki Jeljärvelle olisi hyvä elokuvan aihe. Silloinhan maaliskuussa 1943 reilun 500 miehen osasto hiihti tuhoamaan Jeljärvellä sijainneen huoltokeskuksen ja vaikka tähän operaatioon sisältyi ulkoilua selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin tehtyyn Mai-Guban laturetkeen, eli vain noin 150 kilometriä, niin kyllä…

Vuonna 1999 sai ensi-iltansa Olli Saarelan ohjaama elokuva Rukajärven tie, joka keräsi peräti 420.000 katsojaa ja oli 90-luvun katsotuin kotimainen elokuva. Mikäli Olli Saarela sattuu tämän lukemaan, niin kerron hänelle, että kannattaisi harkita jatko-osaa Rukajärven tielle ja sen nimenä voisi olla Rukajärven latu. Rukajärven latu voisi kertoa siitä, kun Onni Palasteen kirjoista tutut Rukajärven sissit…

Kyllä ei norjalaisten ylivoima kilpahiihdossa lakkaa minua ihmetyttämästä. Olen niin vanha mies, että muistan ajan, jolloin norjalaiset eivät vielä menestyneet 50 km:n kuninkuusmatkalla. Esimerkiksi 56 vuotta sitten Tatran mömmön-kisoissa paras norjalainen Pål Tyldum oli vasta sijalla 11, kun taas Susi-Kalle voitti kilpailun uskomattoman loppukirinsä ansiosta. Alkuvaiheessahan Susi-Kallen tilanne vaikutti pahalta, kun muistaakseni minuutin hänen jälkeensä…