Suonenjoen Vasamaa edustanut hiihtäjä Niilo Väisänen valittiin edustajaksi vuoden 1960 Squa Walleyn olympialaisiin, mutta hän ei osallistunut siellä yhteenkään kilpailuun. Hänet olisi kyllä valittu viestijoukkueeseen, mutta hän antoi paikkansa Väinö Huhtalalle, koska katsoi, ettei ole riittävän hyvässä kunnossa; olisiko korkea ilmanala ollut Hiihto-Niilolle sopimatonta. Suomi voitti tuon viestin raivoisan kamppailun jälkeen. Hiihtouransa jälkeen ”Nikke” Väisänen…

Parhaiten arvokisamitalien määrällä mitaten Iisvedellä harjoitelleista Rasva-Rossin tallin hiihtäjistä menestyi Klaes ”Klaus” Karppinen (9. lokakuuta 1907 Iisalmen mlk – 24. tammikuuta 1992 Iisalmi), joka oli olympiavoittaja ja peräti viisinkertainen maailmanmestari. Arvokisoista Karppinen voitti seuraavat mitalit: -Olympiakultaa Garmisch-Partenkirchen 1936 (hiihto, 4 × 10 km viesti) -Viisi maailmanmestaruutta: yksi 1934 Sollefteå (viesti), kaksi 1935 Vysoké Tatry (viesti…

Eräässä urheiluvisassa kysyttiin, kuka suomalaishiihtäjä tunnettiin lempinimellä Lempyyn puutarhuri. Vastaus oli, että Suonenjoen Vasaman Liisa Suihkonen. Kotipuolessaan Liisaa ei tuolla nimellä muisteta. Liisa ei ollut edes Lempyyn tyttöjä eikä hän ollut puutarhuri vaan nuorisoohjaaja. Sen sijaan Liisa Suihkonen muistetaan kovana viestinhiihtäjänä. Esimerkiksi Insbruckin olympialaisissa vuonna 1976, hän toi avausosuudella Suomen vaihtoon ennen Neuvostoliittoa tosin pikkuisen…

ESA ROSSI Kiva-voiteen kehittäjä Esa Rossi oli lahjakas urheilija, valmentaja, keksijä ja liikemies. Sotien alla hän oli maailman johtava suksivoiteiden valmistaja, parhaimmillaan hänen tehtaansa tuotti puoli miljoonaa purkkia vuodessa ehkä silloisen maailman parhaita Kiva-merkkisiä voiteita. Rossin tehdas toimi 1930-luvulta 1960-luvulle, joten Kiva-purkkeja on varmaankin tuotettu miljoonia. Näitä voiteita myytiin myös Saksaan ja jopa Saksan armeijalle…

Facebookin keskusteluryhmästä Vanhoja hiihto- ja juoksutuloksia löytyi myös Puijon kisojen 50 km:n tulokset vuodelta 1974 ja nekin asiat saivat minut tuntemaan häpeää hiihtotietämykseni puutteellisuudesta. Puijon kisat olivat siihen aikaan suuri tapahtuma, joten ei ollut yllätys, että voittaja oli kaksinkertainen olympiavoittaja Norjan Pål Tyldum 2.55,43. Ulkomaalaiset saivat myös muita hyviä sijoituksia. Toinen oli kuitenkin Juhani Repo…

 JUSSI KURIKKALA Juho ”Jussi” Samuli Kurikkala (12. elokuuta 1912 Kalajoki – 10. maaliskuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen maastohiihtäjä. Kurikkala voitti 17 km:n Suomen mestaruuden 1936. Hän voitti kolme mitalia hiihdon maailmanmestaruuskilpailuista: hopeaa 4 × 10 kilometrin viestissä vuonna 1937, kultaa 4 × 10 kilometrin viestissä vuonna 1938 ja kultaa 18 kilometrin hiihdossa vuonna 1939. Vuonna…

Ilahduttava lukukokemus oli Markku Turusen kirja Pitkä latu – Legenda suksesta. Juuri tuollaista perusteellista selvitystä hiihtämisen ja suksen historiasta on koko hiihtävä maailma kaivannut. Kirjan paikka on jokaisen hiihtourheilun ystävän hyllyssä kunniapaikalla. Erityisesti minua ilahdutti se, että kun avasin teoksen, luki heti sen ensimmäisellä sivulla, että ”Omistan tämän kirjan isälleni, Armas Turuselle, joka edusti aikoinaan Suonenjoen…

Kovana hiihtoseurana tunnettu Suonenjoen Vasama perustettiin vuonna 1908. Ensimmäisen Suomen mestaruuden seuran edustaja voitti 1913 Kuopion SM-hiihdoissa, jolloin vasta 23-vuotias Emerik Korhonen voitti 30 kilometrillä kultaa. Keuhkotauti katkaisi Emerik Korhosen lupaavan hiihtouran. Hän sairastui vuotta myöhemmin kohtalokkaasti osallistuessaan Oulu-hiihtoon. Hän nimittäin matkusti hiihtämällä Suonenjoelta Ylivieskaan, välimatkaa ehkä noin 150 km, ja nousi sieltä junaan. Vetoisessa…

Finlandia-katsaus 93/1948 todistaa, että kova on ollut suonenjokelaisten kestävyysjuoksijoiden taso Lontoon olympiakesänä. Filmi kertoo, miten Suonenjoen hirmukuntoinen Salomon Könönen voittaa Kaivopuiston maratonin suorastaan ylivoimaisesti ennen 10.000 metrin me-miestä Viljo Heinoa ja kovia ruotsalaisia. Ikämiesten sarjan voitti myös suonenjokelainen Jussi Kurikkala. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen se, että samana kesänä Lontoon olympialaisissa maratonilla Viljo Heino…

Kalle Jalkanen kaatui Inkerin Kirjasalossa 5.9.1941 kahden miinan räjähtäessä. Suonenjoella syntynyt Kalle asui kaatumishetkellään Lappeenrannassa, joten hänet on haudattu sinne.Vaikka tämä kalmisto on yksi maamme suurimmista, siellä on harvinaisen selkeät opasteet ja niinpä hauta löytyy helposti. Olympiavoittaja on saanut hautakiveensä hänelle kuuluvat olympiarenkaat. Sillä tavalla on maassamme tapana kunnioittaa olympiavoittajia heidän kuolemansa jälkeen. Kallen viimeinen…